talliesittely

Koska Vinhakulma sijaitsee päättyvän tien päässä, sitä ei lopulta voi olla huomaamatta. Metsäisen tien takaa avautuu ihan uusi maailma kiiltävine poneineen ja upeine puitteineen. No, totta puhuen, ponit eivät aina ole niin pramean kiiltäviä. Talli ja sen ympäristö ovat kuitenkin viimeisen päälle hiottuja, onhan se omistajansa toteutunut unelma.

Ensimmäisenä pihasta pistää silmään varmasti punaisella laudoituksella verhottu talli. Ulkoa uutuuttaan hohkaava tallirakennus on isomman oloinen kuin sisältä, sillä karsinapaikkoja on vain viisitoista. Tallia on jaettu kuitenkin kahtia, jotta oriit ovat saaneet oman päätynsä ja tammat omansa. Vähän ennen puoliväliä tallista löytyy pesu/hoitopaikat sekä käynti sosiaalitiloihin, joissa on hoitajien huoneen ja satulahuoneen lisäksi myös niin sanottu pesutupa. Tallikäytävä on pääosin siisti, eikä sen varrella loju turvallisuussyistäkään tavaroita, sillä kaikelle löytyy tallista oma paikkansa.
Ratsastusmahdollisuudet ovat hyvät. Tallin vieressä on maneesi, joka ei toki kooltaan ole päätä huimaavan suuri, mutta poniratsukoille juuri sopiva. Maneesi on kuitenkin käytössä lähinnä surkeimmilla koiranilmoilla ja pahimmilla pakkasilla, sillä yleensä käytetään vähän matkan päässä olevaa suurta ratsastuskenttää. Kentän vieressä on katos myös estekalustolle, joten estetreenikin onnistuu mainiosti. Myös maneesilla on jonkin verran puomeja ja tolppia, mutta käytännössä koko estekalusto on kentän laidalla. 

Kentän ja maneesin lisäksi lähimetsissä on paljon metsäpolkuja, joilla seikkailla. Omistajat ovat myös sopineet naapuritilojen isäntien kanssa peltojen reunoilla ratsastamisesta, jotta ratsukot pääsisivät isompiin metsiin ja pidemmille lenkeille. 

henkilökunta

"Nainen tarvitsee itselleen kaksi eläintä: hevosen unelmiaan varten, ja typeryksen kustantamaan kaiken." 
Tuntematon ajattelija

Vinhakulman omistaa nuorehko pariskunta. Pääasiassa talli poneineen on Elli Liekkiharjun harrastus ja elämäntapa, kun taas hänen avomiehensä Henri "Henkka" Holm sitä vastoin käy tallilla lähinnä edes joskus Elliä nähdäkseen. No, kyllä Henkan näkee useinkin nikkaroimassa yhtä sun toista aina hajonneista karsinanovista uusiin aidantolppiin.

Elli on maanläheinen ja rauhallinen naisihminen, jonka vaaleanruskea pitkä letti yltää lähes takapuoleen asti. Väittävät, ettei Elli hermostu koskaan eikä millekään, mutta kyllä hän on todistettavasti repinyt hiuksiaan ponien tempausten jälkipyykkinä. Pääpiirteittään Elli on iloinen ja vitsikäs, jalat maassa ja pää taivaissa. Ponit ovat olleet hänen unelmansa luonnollisesti pikkutytöstä lähtien. Ponien lisäksi Elli haaveilee omasta perheestä sekä jonkun ihanan koirarodun kasvattamisesta - kunhan hän vain osaisi ensin päättää, mikä se rotu on. Elli pitää Vinhakulmassa alkeis- ja jatkokursseja. Eläinlääkäri-isän ja hevosenhoitajaäidin ansiosta Elli on kasvanut hevostilalla ja päässyt puoliveristen selkään jo pienestä asti. Tämän lisäksi Elli on lukenut itsensä ratsastuksen ohjaajaksi hevosopistolla. 

Henkkaa voisi kuvailla hyvin perinteiseksi suomalaiseksi mieheksi, joka käy hyvin perinteisissä suomalaisissa töissä. Henkkaa siis harvemmin arkipäivänä kotona näkee, joskus hän joutuu olemaan jopa viikon tai pari työmatkalla. Henkka on myös melko rauhallinen, mutta selkeästi tulisieluisempi kuin Elli.

​Valmennuksista Vinhakulmassa vastaa oman kilpauransa taakse jättänyt Hanna Vaara, jonka erikoisalaa on esteratsastus, mutta hän pitää myös helpon tason kouluvalmennuksia. Hanna painottaa valmennuksissaan ratsukon rentouteen ja positiiviseen palautteeseen, joten hänen valmennuksissaan viihtyvät sekä ponit että ratsastajat. Hanna on kilpaillut SM-tasolla asti esteillä.

tallikoirat

Kaikki esittelysivun kuvat ovat tallin omaisuutta, ellei toisin mainita. Muiden ottamat kuvat vievät linkkeinä kuvasivustoille.
​Koirien kuvien tekijänoikeusmerkinnät löytyvät koirien sivuilta.